Charles L. Grant: Näkymätön tappaja (The X-Files #1 (1996))
Kirja:
 En ole koskaan tainnut katsoa itse tv-sarjaa enempään kuin korkeintaan viisi jaksoa. En päässyt sarjan kelkkaan ensimmäisellä kierroksella enkä edes toisella kierroksella. Joten ei minua voi ainakaan syyttää fanimaisen isoista odotuksista tämän kirjan suhteen.
Ja se mitä sain oli suoraa, puolittain huvittavaa ja osittain melkeinpä kiinnostavaa ja varsin sujuvaa viihdettä. Jos televisiosarja oli edes pikkaisen tämmöisen kaltainen (huuu, mitä nurkan takana piileekään, hooo, koko hommaa ohjaa takaa jokin mystisempi suurempi voima) niin en taida koskaan tulla sarja innostumaan. Liikaa vihjeitä, liian vähän vastauksia. Ja sekös minuu ärsyttää.
Jossain vaiheessa tuli kyllä mieleen, että ehkä olisi pitänyt sittenkin seurata enemmän, että olisi kehittänyt edes jonkinlaiset tunnesiteet kirjan kahta kuuluisaa päähenkilöä kohtaan. Nyt ne tuntuivat ainoastaan tutuilta kasvoilta, ei muilta.
Kyllä tämän luki, ei tämä faniksi saanut.
Suomennos: Rami Nieminen suomentamisen äärellä ja kyllä Semic vaati, että kääntäjät osaavat kielensä. Ensimmäiset havainnot Niemisen suomennoksista minulla on Batmanin sivuilta joten tiesin voivani luottaa, että odotettavissa on hyvää kieltä.
Onkohan Rami fani, joten hän sai tässä toivetyönsä?

Kansi: Alkuperäinen kansi. Samat tekstit samoilla paikoilla, samat rakeisen tuhruiset hahmot (eikä Gillian Andersson ole tuossakaan hyvän näköinen, niin kuin on väitetty). Hyvin, hyvin mielikuvitukseton kansi.

Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää