Dan J. Marlowe: Kuolema kuvastimessa (Seitti-kirja #25 (1968)
Kirja:
Tämä on ensimmäinen ilmestymiskerta tästä teoksesta. Toinen julkaisu tapahtui uudella suomennoksella 14 vuotta myöhemmin Manhattanin kakkoskirjana ja kolmannen kerran uusintapainoksena tuosta Manhattanista vuonna 1994.
Ja mikä ettei, ihan perkeleen hyvä kirja tämä on.
Itse asiassa en tätä suomennosta ole vieläkään lukenut, mutta tuon Manhattanin kyllä ja selailulla sekä sieltä täältä lueskelulla selvisi, että sama kirja on kysessä. Mitä nyt pieniä kauneusleikkauksia jossain vaiheessa kirjaan on tehty.
Äärimmäisen tehokas, über-vauhdikas, tyly, kylmä ja sadistinen. Kirjan päähenkilö Earl Drake (tai Chet Arnold, millä nimellä mies tässä liikkuu) on niin lähellä ns. paskaa jätkää kuin minkään kirjan päähenkilö vain ikinä voi olla. Mutta kuitenkaan en kyennyt kirjaa kesken jättää. Marlowe yksin kertaisesti kirjoittaa niin mukaansatempaavasti, että ei ole tosikaan.
Drake/Arnold tappaa vihulaisensa täysin kylmästi ja tunteettomasti ja moiselle sadistiselle kylmyydelle Marlowe antaa taustan kartoittaessaan Draken/Arnoldin lapsuuden. Kovia kolhuja mies koki, mutta silti…
Minä tykkäsin ihan kympillä taaskin. Muistan niin tehneeni edelliselläkin kerralla ja innolla kaivaneeni muita Marlowen kirjoittamia kirjoja.
Muutenkin pulpin historiassa Dan J. Marlowe on yksi mielenkiintoisimmista hahmoista. Lapsenkasvoinen mies, joka kaveerasi FBI:n yhden etsityimmän rikollisen kanssa, sai sydänkohtauksen menettäen muistinsa niin pahasti, että ei edes näitä kirjoja muistanut kirjoittaneensa. Kuitenkin luettuaan pari, sanoi, etteivät ne ihan huonoja olleet.
Suomennos: Tämän suomennoksen takana on ykkössuosikkini suomentajien joukossa, Renne Nikupaavola. Mies tekee aina vahvaa jälkeä, oli kyseessä mikä kieli tahansa.
Tässä kirjassa on ainakin yksi päähenkilön tekemä raiskaus poistettu, tiedä sitten tekikö sen toimittaja vai suomentaja.
Kansi: Kaikista kolmesta versiosta tämä kansi kuvaa parhaiten kirjan sisältöä, vaikkakin suomennoksen nimellä saatika takakansitextillä ei ole kaukaisintakaan tekemistä itse teoksen kanssa.
Ilmeisesti kirjan nimi on kuitenkin väännetty tästä kansikuvasta, joka taas voisi olla vielä nykyäänkin kaupan kassalta löytyvästä romantiikan kukkasesta. Ei napakymppi, mutta hupaisen ruskea.
Maininnan arvoinen on Seitti kirjojen logo. Seitti, jonka keskellä nalkissa nainen. Komeaa.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää