Robert Bloch: Psycho (Salama minun makuuni #86 (1971))
Kirja: Kaikkihan nyt elokuvan tästä ovat nähneet ja kaikki tietävät tarinankin. Itsekin muistiinpanojeni mukaan olen lukenut tämän ennenkin, liki 40 vuotta sitten. Kokonaan olin unohtanut, miten erilainen ja miten paljon enemmän lihaa tarinassa on verrattuna elokuvaan. Sekä sen olin myös unohtanut, miten erilaisiksi tässä kuvataan henkilöt, kuin he, jotka elokuvaan päätyivät.
Yksitoista vuotta edellisen julkaisun jälkeen tämä sai uuden julkaisun. Ja kuten tässä sarjassa on tapana, tässäkin on suosittelijansa: Maija Rautanen, konelatoja. Ihan hymyilevällä, passikuvalla varustettuna. Tuollainen on vain niin hienoa.
Mutta, kirja on hyvä, mitä toimivin jännityskertomus, mikä piti hyvin loppuun asti otteessa. Vaikka kuinka yrittää suhtautua tähän vain kirjana, niin elokuva aina tunkee mieleen vaikka tämä selkeästi on eri asia, tapahtumat tapahtuvat eri järjestyksessä, asioita paljastuu ja epäilyksiä herää ihan eri tavalla kuin elokuvassa.
Bloch on hyvä, tämä oli parhautta.
Suomennos: Samaa suomennosta tässä käytetty kuin Silmukkasarjassa yksitoista vuotta aiemmin. Tuskinpa kuitenkaan Jaantilan Kirsti toista korvausta työstään sai, mutta hyvin tuo suoriutui, selkeästi osasi kieltä, mitä oli kääntämässä. Mukana on vähän vanhentuneita ilmaisuja, mutta tuopa tuommoinen ajankuvaa. Minkäköhän takia kirjan nimeä ei voitu suomentaa sanaksi "Psyko"?
Kansi: Matti Louhi on kyllä tasaisen hyvä suorittaja. Tämänkin kirjan kansi antaa verisiä vinkkejä, mitä on odotettavissa jos vaikka joku ei sattuisi olemaan elokuvaa nähnyt taikka siitä mitään tietäisi. Kuitenkaan kannessa ei sorruta ihan helpoimpiin vinkkailuihin eikä käytetä elokuvasta tuttuja kuvastoja, eli oikein onnistunut maalaus.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää