Joseph Rosenberger: Kuoleman kauppias (R. C. #1 (1984))
Kirja:
Vain vuotta myöhemmin ensimmäisestä julkaisukerrasta, toinen kustantaja otti ja tarttui tähän kirjallisuuden klassikkoon ja suomennutti sen uudestaan. Ei ehkä aivan paras liikeidea, mutta komea ajatus, julkaista sarjaa nimeltä R. C. ja siinä kronologisessa järjestyksessä Death Merchantin seikkailuja. No.... kahdeksan niitä sitten julki saatiin.
Juri Nummelinin ansiokas Pulpografia kertoo, että tämä kirja on ongelmallinen meille nippelitiedon kanssa vapaa-aikaansa viettäville nysväreille. Kahdessa suomennetussa Rosenbergerin kirjassa on sama alkuperäisnimi ("Death Merchant") vaikka kyseessä on selvästikin eri kirjat. Toinen niistä on tämä ja toinen tässä samassa Manhattan sarjassa nelosena julkaistu "Kuoleman kauppias". Mutta minä, valkohehkuinen über-nero, selvitin tuon dilemman. Tuo nelos-Manhattan on todellisuudessa Satan Strike eli Death Merchant #5.
Olisi Nummelinkin tuon asian selvittänyt, kun pikkuisen olisi vaivautunut asiaa tutkimaan.
Kirjana tämä on aika tyypillinen 70-luvun anti-sankari-kirjoja tyyliin Punisher ja Mack Bolan, mutta kirjan päähenkilö Richard Camellion on vielä enemmän anti-sankari kuin nuo kaksi esimerkkiäni. Todellinen anti-anti-sankari. Harvoin tulee luettua kirjaa, jossa mafian tappajana toimiva päähenkiö ottaa ensin hengiltä omaa mafiosoa kohtaan tuhmistelevia mafiosoja ja kun paikalle tulee sivullispariskunta, ottaa Camellion heidätkin hengiltä, sillä "he voisivat tunnistaa". Tylyä.
Ei tämä hyvä ollut, kohtuullisen hyvää actionia, mutta aika ankean ja tympeän jälkimaun jätti.
Mutta jonkun/joidenkin mielestä tämä on hyvä kirja, sillä tämän jälkeen tämä kirja julkaistiin vielä kahdesti.
Suomennos: Totuus tulkoon julki, en tätä suomennosta ole lukenut. Olen lukenut vain sen alkuperäisen, Reijo Kalvaksen suomennoksen.
Tässä kirjassa tosin suomennettu nimi osuu paremmin kohdalleen kuin Kalvaksen suomentama.

Kansi: Ja niin osuu kansikin, joka lähinnä näyttää lähes tätä painosta varten tehdyltä.
Ilmeetöntä kurkun katkaisua, äänenvaimentimella osoittelemista ja paljaita tissejä. Kaikki löytyy unohtamatta aurinkolasien taaksen kätkeytymistä. Likimain täydellisyyttä.
Kirjasarjan logokin on komea ja sen sisälle sijoitettu kirjailijan nimi istuu mukaan komeasti. Onnistunut päivätyö tuolta graafikolta.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää