Axel Kilgore: Tappava enkeli (Palkkasoturi #1 (1987))
Kirja: Jos tykkää asepornosta ja siitä, että kaikki tavarat eivät ole vain ”kello” tai ”puukko”, vaan jokainen on tuotemerkillä kerrottu, niin tämä on parasta ikinä. Toivottavasti Ahern, jonka nimimerkki Axel Kilgore on, sai korvauksen mainostamisesta.
Itse ne niinkään välitä kummastakaan noista asioista, mutta ihan viihdyttävän vauhdikasta väkivaltaviihdettä tämä oli. Mukana oli myös oh-niin-söpö-rakkausjuonne, joka loppuikin niin oh-niin-söpösti sekä toinen rakkausjuonne, joka olikin sitten vain yksipuolinen ja seksiä. Päähenkilön Hank Frostin ikä määritellään yhdessä sivulauseessa. Kaveri on syntynyt vuonna 1946 eli tämän julkaisun aikoihin olisi ollut neljissäkymmenissä. Aika uskottavaa oikeastaan. Ja kiva yksityiskohtal
Ei suurta kirjallisuutta, ei edes ikimuistettavaa, mutta mainiota viihdykettä tämä oli ja nätisti kasasi umpeen edellisessä (ja varmasti myös niissä edellisissä, mitä ei Suomessa saatu julkaistua) auki jääneitä juonen pätkiä.
Vaikka kuinka ärsyttävä Jerry Ahern on ihmisenä ja arvomaailmallaan, niin ihan jees kirjoja tuo tuotti.
Suomennos: Erkki Erkkilä on toivottavasti nimimerkki tai sitten kaverilla oli runolliset vanhemmat. Ihan pätevää suomennosta kumminkin.
Kansi: Kanneksi valikoitui tällä kertaa alkuperäisen sarjan kirjan numero kolme kansi. Selkeästi taas Hank itse kannessa, silmälappuineen ja pyssyineen. Jos olisi energiaa, uskoisin, että tutkimalla saisi selville sen, minkä yksikön kokardi tuossa baretissa on. Hyvä, nimettömäksi jäävän taiteilijan kuva. Jälleen propsit kotimaiselle graafikolle jälleen alkuperäisen sarjan lay-outin käytöstä:
Minä sanon: 

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää