Steven
Spetz: Nuke Hill (Kotka-sarja (1989))
Kirja:
Merkintöjeni perusteella luin tämän ensimmäisen
kerran samana vuonna kuin tämä suomennos ilmestyi. Mielikuva
on, että kovasti tästä silloin tykkäsin. Ja onhan
tässä kovasti kaikenlaista sellaista, mitä kasvava mieli
tarvitsee. On sotaa, on mörköjä, on hulluutta, on
rohkeutta ja tosimiehiä.
Toinen
kerta sitten tuli nyt, tänä vuonna, 2005. Eikä
tämä enää ihan niin hyvä ollut kuin muistin.
Kaikki edellä mainitut elementit ovat edelleen kansien
sisällä, mutta…. mutta kyllä tämä aika
pöljä oli. Eikä edes sillä hyvällä
tavalla pöljä, vaan pöljä pöljä. "Nuke
Hill on totista totta" sanoo takakansi ja vertaa kirjaa Navaronen
tykkeihin. Ihan niin kovia vertailuja en itse uskaltasia tehdä,
lähinnä vertaisin tätä melkeinpä mihin tahansa
Showtime-kanavan elokuvaan. "Tämä tositapahtumiin perustuva
romaani todistaa, että luvaton sormi voi laukaista ydinaseen".
Mikäköhän tässä kirjassa oli se tositapahtuma?
Möröt ohjustukikohdassa varmaankin. Lisäksi
Amerikkalaisten maailmanpoliisius oli näemmä jo aika
selvää herran vuonna 1987 kun kirja kirjoitettiin, mutta ei
sitä tullut silloin ajateltua, nyt se kyllä ärsytti.
"Hohum", tuli sanottua useasti, kun tätä tavasi. Kaiken
lisäksi tuntuu, että herra Spetzillä tuli kirjan loppua
kohden kiire, niin hätäiseen loppu kirjalle tulee.
Suomennos: Virpi Kosonen on tehnyt mallikkaan työn,
mitään mainittavaa en löytänyt. Ehkä 80-luvun
loppua kohden tultaessa alettiin suomennoksilta vaatia enemmän.
Kansi: "Ite minä tämän tein" sanoi
taiteilija kun tätä vaimolleen näytti. Aika karu tuo
kyllä on.
Minä sanon:     
Palone
Jotain lisättävää? Tästä
saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!
Pistetaulukko:
    : Lue jo!
    : Kannattaa harkita
lukemista
    : Ihan
jees
    : Jos ei
parempaa luettavaa ole
    : Vaikka juurihoitoon
ennemmin
    : Vältä kuten
syöpää
|