Dan
J. Marlowe: Manalan sanansaattaja (Jees! Pokkari (1994))
Kirja: Kolmas ja viimeinen painos tästä teoksesta. Täsmälleen sama
kuin Manhattaneissa kakkosena julkaistu kirja. Jopa niin pitkälle, että
kirjan nimiö sivulla on sama yhdyssanavirhe kuin itse Manhattanissa,
jopa samalla fontilla.
BookStudio julkaisi todellisina halpispokkareina Viihdeviikareiden
kirjoja kesäisin yheksäkytä luvulla. Kyllä
vielä tänä päivänäkin kelpaisi ostella
kipsoilta 2€ hintaisia jännäreitä.
Äärimmäisen tehokas, über-vauhdikas, tyly,
kylmä ja sadistinen. Kirjan päähenkilö Earl Drake
(tai Chet Arnold, millä nimellä mies tässä liikkuu)
on niin lähellä ns. paskaa jätkää kuin
minkään kirjan päähenkilö vain ikinä voi
olla. Viimeistään siinä vaiheessa, kun mies
raiskaa naisen, joka oli hänet yrittänyt ansaan houkutella,
tulee mieleen, että "voi jumalan perkele". Mutta kuitenkaan en
kyennyt kirjaa kesken jättää. Marlowe yksin kertaisesti
kirjoittaa niin mukaansatempaavasti, että ei ole tosikaan.
Drake/Arnold tappaa vihulaisensa täysin kylmästi ja tunteettomasti ja
moiselle sadistiselle kylmyydelle Marlowe antaa taustan kartoittaessaan
Draken/Arnoldin lapsuuden. Kovia kolhuja mies koki, mutta silti…
Minä tykkäsin ihan kympillä taaskin. Muistan niin tehneeni edelliselläkin
kerralla ja innolla kaivaneeni muita Marlowen kirjoittamia kirjoja.
Muutenkin pulpin historiassa Dan J. Marlowe on yksi mielenkiintoisimmista
hahmoista. Lapsenkasvoinen mies, joka kaveerasi FBI:n yhden etsityimmän
rikollisen kanssa, sai sydänkohtauksen menettäen muistinsa niin pahasti,
että ei edes näitä kirjoja muistanut kirjoittaneensa. Kuitenkin luettuaan
pari, sanoi, etteivät ne ihan huonoja olleet.
Suomennos: Viihdeviikarit toi suomennosmarkkinoille kaheksakytä
luvulla nipun todella hyviä suomentajia. Yksi heistä oli Jukka Heiskanen
joka tässäkin suoriutuu urakastaan ensiluokkaisesti. Samat latomisvirheet
löytyvät tästäkin kuin myös Manhattan kakkosesta, mutta ne tuskin ovat
suomentajan vika.
Kansi: Kolmesta julkaisukerrasta, tässä kirjassa on kansi kauimpana
itse sisällöstä. Drake/Arnold ei todellakaan ole tuollainen lihaksikas
actionsankari, saatika käyttänyt tuollaista liiviä, missä on poliisin
merkki. Herran jumala, mieshän inhosi poliiseja.
Mutta 90-luku oli 90-luku ja ilmeisesti joku oletti, että tuollainen
kansi saa actionia janoavat ihmiset tarttumaan kirjaan kioskilla.
Harhauttamista, mutta miehekäs kuva.
Minä sanon:    
Palone
Jotain
lisättävää? Tästä
saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!
Pistetaulukko:
    :
Lue jo!
    :
Kannattaa harkita, lukemista
    :
Ihan jees
    :
Jos ei parempaa luettavaa ole
    :
Vaikka juurihoitoon ennemmin
    :
Vältä kuten syöpää
|