Dan J. Marlowe: Manalan sanansaattaja (Jees! Pokkari (1994))
Kirja: Kolmas ja viimeinen painos tästä teoksesta. Täsmälleen sama kuin Manhattaneissa kakkosena julkaistu kirja. Jopa niin pitkälle, että kirjan nimiö sivulla on sama yhdyssanavirhe kuin itse Manhattanissa, jopa samalla fontilla.
BookStudio julkaisi todellisina halpispokkareina Viihdeviikareiden kirjoja kesäisin yheksäkytä luvulla. Kyllä vielä tänä päivänäkin kelpaisi ostella kipsoilta 2€ hintaisia jännäreitä.
Äärimmäisen tehokas, über-vauhdikas, tyly, kylmä ja sadistinen. Kirjan päähenkilö Earl Drake (tai Chet Arnold, millä nimellä mies tässä liikkuu) on niin lähellä ns. paskaa jätkää kuin minkään kirjan päähenkilö vain ikinä voi olla.  Viimeistään siinä vaiheessa, kun mies raiskaa naisen, joka oli hänet yrittänyt ansaan houkutella, tulee mieleen, että "voi jumalan perkele". Mutta kuitenkaan en kyennyt kirjaa kesken jättää. Marlowe yksin kertaisesti kirjoittaa niin mukaansatempaavasti, että ei ole tosikaan.
Drake/Arnold tappaa vihulaisensa täysin kylmästi ja tunteettomasti ja moiselle sadistiselle kylmyydelle Marlowe antaa taustan kartoittaessaan Draken/Arnoldin lapsuuden. Kovia kolhuja mies koki, mutta silti…
Minä tykkäsin ihan kympillä taaskin. Muistan niin tehneeni edelliselläkin kerralla ja innolla kaivaneeni muita Marlowen kirjoittamia kirjoja.
Muutenkin pulpin historiassa Dan J. Marlowe on yksi mielenkiintoisimmista hahmoista. Lapsenkasvoinen mies, joka kaveerasi FBI:n yhden etsityimmän rikollisen kanssa, sai sydänkohtauksen menettäen muistinsa niin pahasti, että ei edes näitä kirjoja muistanut kirjoittaneensa. Kuitenkin luettuaan pari, sanoi, etteivät ne ihan huonoja olleet.
Suomennos: Viihdeviikarit toi suomennosmarkkinoille kaheksakytä luvulla nipun todella hyviä suomentajia. Yksi heistä oli Jukka Heiskanen joka tässäkin suoriutuu urakastaan ensiluokkaisesti. Samat latomisvirheet löytyvät tästäkin kuin myös Manhattan kakkosesta, mutta ne tuskin ovat suomentajan vika.
Kansi: Kolmesta julkaisukerrasta, tässä kirjassa on kansi kauimpana itse sisällöstä. Drake/Arnold ei todellakaan ole tuollainen lihaksikas actionsankari, saatika käyttänyt tuollaista liiviä, missä on poliisin merkki. Herran jumala, mieshän inhosi poliiseja.
Mutta 90-luku oli 90-luku ja ilmeisesti joku oletti, että tuollainen kansi saa actionia janoavat ihmiset tarttumaan kirjaan kioskilla.
Harhauttamista, mutta miehekäs kuva.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää