Kioskikirjallisuus

Don Pendleton: Älä pyydä armoa (Mack Bolan #17 (1985))
Kirja: 11 vuotta tämän ensimmäisen julkaisun jälkeen tämä sai toisen julkaisunsa. Mutta niin runollisesti, niin runollisesti…. Tämä on Agentti-sarjan viimeinen kirja, yhtälailla kuten 11 vuotta myöhemmin tämä kirja päätti Viihdeviikarien Mack Bolanin nimikkosarjan.
Samaa jatkumoa tämä on edellisille Bolaneille, paljon viittauksia edellisien kirjojen tapahtumiin, mutta oletettavasti tämä toimii ihan hyvin ilman niidenkin lukemista. En osaa sanoa, koska olen kunnollinen ja lukenut ne.
Paljon väkivaltaa, mukavasti alastomia naisia sekä synkeitä kohtaloita hyvillekin ihmisille. Lisäsuolana soppaan ilmestyi vahvemmin Bolanin pohdiskelu siitä, että ”onko tämä nyt ihan sittenkään oikein tälleen tappaa kaikki, vaikka ovatkin pahoja”. Kyllähän osa kaverin tekemistä tapoista on selkeitä murhia eikä niitä mitenkään voida perustella edes Bolanin logiikalla, että ”sotaa ja näin nyt vain käy”. Toisaalta, tässä kirjassa Mafia alkaa selkeästi ujuttamaan lonkeroitaan politiikan puolelle. Ennustustako oli tuo, sillä kun nykyistä menoa katselee, niin en ihmettelisi, jos Mafia vetelisi naruja taustalla.
Kyllä tämän luki, mutta ei tästä samanlaisia sävereitä tällä kertaa saanut, kuin joskus olen saanut.
Suomennos: Tunnustan, etten ole tätä versiota lukenut. Luin sen Viihdeviikarien version, kun oletin sen olevan kumminkin paremmin ja sujuvammin suomennettu.
Kansi: Valokuvakannet olivat niin kova juttu Vaasalle ja onhan tuossakin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun nainenkin vain pelkääjän paikalla katselee, että "noin nyt sitten kävi". Mutta onko kyse peilikuvasta vai jossain muualla kuin Suomessa kuvatusta kuvasta, kun tuossa autossa on ratti ihan väärällä puolella.
Minä sanon:

Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:

: Lue jo!

: Kannattaa harkita, lukemista

: Ihan jees

: Jos ei parempaa luettavaa ole

: Vaikka juurihoitoon ennemmin

: Vältä kuten syöpää