James Dark (oikea nimi: J. E. MacDonnell: Tehtävä Riossa (Agentti-sarja #1 (1967))
Kirja:
Kirja, joka avasi Vaasa Oy:n Agentti-sarjan. Kirjan lopussa on jopa mainos, että "Uusi kirja ilmestyy joka kuukausi." Käviköhän noin?
Mistään en löytänyt täyttä totuutta siitä, että onko Mark Hood todellakin paremmin merisotakirjoistaan tunnetun J. E. MacDonnellin luomus. Sen kyllä löysin monestakin paikasta, että MacDonnell oli yksi heistä, jotka kirjoittivat salanimen James Dark alla näitä Mark Hood International Espionage Series-kirjoja. Yksi lista väittää, että tämä sarjan avausteos olisi MacDonnellin käsialaa, toinen taas, että kirjailija olisi tuntematon. Sovitaan nyt sitten tässä, että tämä on James Edmond MacDonnellin käsialaa.
Marko Hood on yksi näitä James Bond kopioita, joita 60-luvulla sikisi kuin matoja. Erona Hoodissa on se, että hän ei ole vain yhden valtion palveluksessa vaan neljän suurvallan yhteisen agenttijärjestön, Interturstin, palkkalistoilla.
Monessakin kirjasta paljastuvassa kohdassa tulee mieleen, että olisi se ollut niin yksinkertaista elää ja olla 60-luvulla. Neekeri oli neekeri tai alkuasukas, kun salaiselle agentille tarjosi 10.000US$, niin johan sai varmuuden, että salainen agentti vaihtoi leiriä. Ja päähenkilön suurin murhe joutuessaan vangiksi on se, että joutuu polttamaan piipun sijaan tehdasvalmisteisia savukkeita. On se niin julmaa.
Mielenkiintoisen potkun tarinaan antaa se, että toisesta maailman sodasta ei ollut vielä kirjan ilmestyessä (1965) kovinkaan kauaa. Kirjassa on pääpahiksena natsi, joka haaveilee ilkitöillään saavansa kolmannen valtakunnan uudelleen pystyyn. Uskottavaa.
Ei tämä maailman parhautta ollut, mutta ilokseen tätä luki. Sujuva ja hupsu, ei brutaali saatika seksikäs. Mukava.
Suomennos: Asialla jälleen Vaasa Oy:n luottosuomentaja, Uolevi Maajärvi. Edelleen mies kääntää tekstin orjallisesti, sanasta sanaan ("Minun salapukuni on paljastettu"), välittämättä siitä, onko lause ihan järkevä. Ja jos sanaa ei tunneta, jätetään se kääntämättä, muokataan vain suomenkielen näköiseksi ("goodwill-matka").
Tällä kertaa se ärsytti.
Mutta hymyilytti kyllä sanat: "torpeedo" ja "Austraalia", samaten kuin lukuisat yhdyssanavirheet ("äänen vaimentaja", "olemassa olosta"). Ei se sitten olekaan ainoastaan nykypäivän murhe. Yhdyssana on yhdyssana.
Kansi: Agentti-sarja on niitä harvoja sarjoja, joilla pysyi koko historiansa ajan kirjojen selkä samanlaisena. Näyttää hyvältä kirjahyllyssä, yläreunassa musta palkki, jossa punaisella "Agentti" ja alareunassa mustassa palkissa patruuna ja sarjan numero. Komeata.
Kansissa tämä ykkösnumerossa lanseerattu mustakehyksinen lay-out jaksoi kirjaan numeroon 21 asti, jolloin reunukset putosivat pois. Samalla putosivat pois myös tuo komea logo patruunoineen. Todella sääli, sillä tuo on todella komea logo.
Ei tämä ykkösnumeron kansi mitenkään innostava tai myyvä ole. Ilmeisesti itse Mark Hood se siinä jäpittää ja pyssyllä osoittelee päänsä päällä nainen jonka intiimeimmän osa Hoodin tukka peittää.
Ainakin päähenkilön nimi tulee selkeästi esille, edes kirjan nimi ei näemmä ollut niin tärkeä kuin päähenkilön. Taisi olla Mark Hood kova nimi tuolloin, vuonna 1967. Kirjailijan nimi myöskään ei ole niin tärkeä, niin pienellä se tuossa alareunassa on. No. Salanimihän se oli.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää